torstai 25. helmikuuta 2010
perjantai 19. helmikuuta 2010
torstai 18. helmikuuta 2010
Tänään satoi lunta
Tänään satoi lunta,
pieninä varovaisina hippuina,
kultaisena hauraana harsona,
auringonsäteiden saattelemana,
laskeutuivat arasti lumelle,
outoon maailmaan tulleet.
keskiviikko 17. helmikuuta 2010
Anteeksianto
Joka päivä itselleen, rakkailleen,
ystävilleen tulee antaa anteeksi,
muuten kauna kiertyy,
pään ympärille vanteeksi.
Ihmiselle yhtä vahingollista on viha,
kuin oikein rasvainen possun liha.
tiistai 16. helmikuuta 2010
Kriitikon reposteltavana
Olin jo kauan kirjoittanut runoja, ennenkuin uskalsin näyttää niitä muille. Vähän siskoille vilauttelin varovasti, mutta sitten uskaltauduinn lähettämään nipun kriitikolle arvioitavaksi. Noo, runo nippujen sivuilla oli kommentteja, joitain plussia ja joitain huutomerkkejä, käytin liikaa mahtipontisia adjektiiveja ja kuluneita riimipareja. Hän käski myös miettiä kenelle oikein kirjoitan, jaksaako ketään ventovierasta kiinnostaa, maailmaa suurempi sydämen tuska, henkilökohtainen murheeni tai kokemani menetys. Oijoi!
Kesti hetken ennenkuin suostuin vähän muokkaamaan niitä, sillä olivathan ne sellaisenaan minun omia. Mutta seuraava pätkä putkahti muokkausten lomassa.
Riisun runoista turhat riimit,
mahtipontiset adjektiivit,
tuleeko niistä kauniit, keveät,
joilla siivet on vahvat, leveät,
päästäkseen kauaksi, ihmisten mielille,
jäädäkseen soimaan useille kielille.
Kesti hetken ennenkuin suostuin vähän muokkaamaan niitä, sillä olivathan ne sellaisenaan minun omia. Mutta seuraava pätkä putkahti muokkausten lomassa.
Riisun runoista turhat riimit,
mahtipontiset adjektiivit,
tuleeko niistä kauniit, keveät,
joilla siivet on vahvat, leveät,
päästäkseen kauaksi, ihmisten mielille,
jäädäkseen soimaan useille kielille.
Runot tulevat, kun tahtovat
Aamun hämärässä,
hiipivät runon riimit,
lämpöisen peittoni alle,
Kun sytytän valon,
ne hyppäävät lattialle,
en tiedä mistä ne löydän,
näen vain tyhjän yöpöydän.
hiipivät runon riimit,
lämpöisen peittoni alle,
Kun sytytän valon,
ne hyppäävät lattialle,
en tiedä mistä ne löydän,
näen vain tyhjän yöpöydän.
maanantai 15. helmikuuta 2010
Uuden uutukainen runokontti
Olen jo kymmeniä vuosia kirjoittanut kaikenlaista luritusta, lähinnä omaksi ilokseni. Nyt voisin laittaa tänne joitakin, jos vaikka niistä olisi muillekkin jotain iloa. Ethän kopioi runojani ilman lupaani Kiitos!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)